Miten kaikki alkoi...

Yläasteella ollessani minua kiinnostivat kasvit ja tuolloin minulla olikin huonekasveja, jotka kukoistivat hoivissani. Minulla oli mm. pieni appelsiinipuu ja paprika, jotka kasvatin kaupan siemenistä. Maa-ja metsätalouden opettaja kehui tuolloin viherpeukalon lahjojani. Harrastus kuitenkin jäi pitkäksi aikaa taka-alalle elämässäni ja muut tuulet veivät mennessään.

Muutettuamme mieheni ja poikani kanssa vuonna 2009 omakotitaloon, jossa on iso pihamaa, innostuin kukista uudestaan ja nimenomaan puutarhanhoidosta. Sisäkasvit eivät nykyään hoivissani kukoista, vaan kuolevat kastelun puutteeseen. Ihmetyksekseni toisen poikani syntymän kunniaksi viime kesänä saamani orkidea on vielä elinvoimainen ja kukkii parhaillaan.

Kasvatan kukkia ja puita siemenistä. Paljon on vielä opittavaa, mutta kokemus ehkä tuo mukanaan tietoa ja oivaltamista. Siemenestä kasvattaminen opettaa myös kärsivällisyyttä, koska ensimmäistä kukintaa voi joutua odottamaan monta vuotta.

Minulle puutarhanhoito ei ole mikään ryppyotsainen harrastus, mutta onnistumiset ja kukkien väri-iloittelu tuovat elämääni hyvää mieltä. Maan kuopsuttaminen myös rentouttaa ja auttaa unohtamaan arjen kiireet ja pienet murheet hetkeksi. Yllätyksiäkin harrastus välillä tarjoaa, sillä normaalisti yksivuotinen hopealehti olikin kaksivuotinen ja ehti toisena vuotenaan kukkimaankin keltaisilla kukilla.

Pidän erityisesti erikoisemmista kasveista. Nyt olen innostunut myös koristeheinistä, vaikka niiden korsia ei vielä pihamaalla runsaasti tuulessa liehukaan. Suosikkikasveihini voisin laskea mm. vuokot, magnoliat, koristekirsikat, konnanliljat, jouluruusut, unikot ja pionit. Niiden herkkä kauneus lumoaa. 

Kellohyasintti

Arovuokko

Pioni

Pioni Sword Dance